Kaksinkertainen verotus ulkomaisista osingoista ja korkotuloista
Suomessa asuvat sijoittajat maksavat tyypillisesti lähdeveroa osinko- ja korkotuloista siinä maassa, josta tulot ovat peräisin. Samoista tuloista voi kuitenkin joutua maksamaan veroa myös Suomessa, mikä johtaa kaksinkertaiseen verotukseen. Tätä ongelmaa pyritään vähentämään verosopimuksilla, joita Suomi on solminut useiden maiden kanssa.
Lähdemaa perii usein veroa enemmän kuin Suomen ja kyseisen maan verosopimus sallii. Tällöin sijoittaja voi hakea liikaa maksettujen verojen palautusta suoraan kyseiseltä maalta. Palautusprosessi vaihtelee maittain, mutta yleensä se edellyttää, että sijoittaja täyttää useita lomakkeita, liittää vaatimusta tukevia asiakirjoja ja toimittaa tarvittaessa Suomen verohallinnon myöntämiä todistuksia.
Jos maksaja tietää sijoittajan asuinmaan, se voi pidättää veron suoraan verosopimuksen mukaisella prosentilla. Tällöin erillistä palautushakemusta ei tarvita, koska vero on alun perin pidätetty sopimuksen ehtojen mukaisesti.
Tässä artikkelissa kerromme kokemustemme pohjalta tietoa ulkomailla maksettujen verojen takaisin hakemisesta.
Asuinpaikkatodistukset takaisinperintää varten
Veron palautuksen hakemiseksi verovelvollisen on todistettava olevansa Suomessa asuva. Tämän vuoksi haimme ennen omien hakemustemme lähettämistä OmaVerosta asuinpaikkatodistukset kaikille niille verovuosille, joilta aioimme hakea palautuksia. Tilasimme todistukset jokaista maata varten sähköisesti ja erikseen myös paperiversioina.
Kokemuksemme mukaan asuinpaikkatodistusten tilaaminen OmaVerosta sujui pääosin vaivattomasti. Haasteita aiheutti kuitenkin se, että Verohallinto pyysi hakemuslomakkeessa tarpeettomia lisätietoja, joita itse todistukseen ei tarvittu. Esimerkiksi he pyysivät ilmoittamaan ulkomaisia pääomatuloja, vaikka haimme pelkästään asuinpaikkatodistusta. Todistukset saapuivat nopeasti – sähköisesti muutamassa päivässä ja postitsekin ripeästi.
Asuinpaikkatodistusten hankinta oli prosessin helpoin osuus — varsinaiset haasteet alkoivat vasta, kun ryhdyimme asioimaan ulkomaisten veroviranomaisten kanssa.
Todistukset ulkomaisista osinko- ja korkotuloista
Tarvitsimme myös laskelmia ja todistuksia ulkomaisista pääomatuloista. Nordea ei ollut toimittanut näitä postitse, mutta löysimme verkkopankista vuoden viimeisenä päivänä tehdyt yhteenvedot, joissa osingot ja niistä pidätetyt verot oli eritelty. Tulostimme ne sekä paperille että PDF-muodossa. Valitettavasti dokumentit eivät sisältäneet virallista allekirjoitusta.
Nordean toimittamien asiakirjojen puutteena oli se, että osingot ja niistä perityt verot oli esitetty ainoastaan euroina, vaikka osingot oli alun perin maksettu usein muussa valuutassa. Koska ulkomaiset veroviranomaiset vaativat summat paikallisessa valuutassa, jouduimme laskemaan kaikki euromääräiset osingot uudelleen.
Euromääräisten summien muuntaminen alkuperäiseen valuuttaan yksinkertaisilla kertolaskuilla ei onnistunut, sillä emme tienneet, mitä valuuttakursseja oli alun perin käytetty. Tilannetta helpotti kuitenkin se, että tiliotteen maksutapahtumissa näkyi osakekohtainen osinko paikallisessa valuutassa, minkä perusteella pystyimme laskemaan kokonaissumman.
Laskelmia ja hakulomakkeiden täyttöä hankaloitti se, että osa yrityksistä maksoi osinkoa useita kertoja saman vuoden aikana. Tämä vaati tarkkaa maksujen erittelyä ja näiden summien muuntamista paikallisiin valuuttoihin. Todisteina meillä oli kuitenkin vain Nordean yhteenvedot, joissa kaikki summat oli esitetty euroina. Emme vielä tiedä, hyväksyvätkö kaikki ulkomaiset veroviranomaiset nämä euromääräiset liitteet sellaisenaan.
Valuuttatilien käyttö veronpalautuksissa
Huomasimme nopeasti, että palautukset maksettaisiin kunkin maan omassa valuutassa. Onneksi käytössämme oli Wise-palvelu, jonka avulla voimme avata tilejä eri valuutoissa ja saada niille omat tilinumerot. Tämän ansiosta esimerkiksi Sveitsin frangien ja Ruotsin kruunujen vastaanottaminen onnistui helposti.
Suosittelemme Wisea, sillä sen kautta palautukset voi ottaa vastaan paikallisessa valuutassa ja muuntaa euroiksi edullisilla valuuttakursseilla.
Wise on kätevä myös matkailijoille.
Curve Pay mahdollistaa edulliset maksut ulkomailla.
Ulkomaisen lähdeveron palautus – maakohtaiset kokemukset ja lomakkeet
Sveitsi - Form 88
Sveitsi pidättää osingoista 35 %:n lähdeveron, mikä on selvästi enemmän kuin monessa muussa maassa. Suomen ja Sveitsin välisen verosopimuksen perusteella Sveitsillä on kuitenkin oikeus periä osingoista enintään 15 % lähdeveroa, joten ylimenevä 20 % on mahdollista hakea takaisin Sveitsin veroviranomaisilta.
Suomessa osingot verotetaan tavallisesti pääomatuloina, mutta Sveitsissä maksettu vero voidaan vähentää kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että oikein tehdyn hakemuksen ja vaadittujen asiakirjojen toimittamisen jälkeen Sveitsistä saaduista osingoista voi saada takaisin 20 % osingon määrästä.
Haimme Sveitsin perimän lähdeveron palautusta lomakkeella 88 (Claim for Refund), jonka latasimme Sveitsin verohallinnon verkkosivuilta. Lomake oli mahdollista täyttää sähköisesti, mutta sen erikoisen muodon vuoksi tarvitsimme ilmaisen Snapform-ohjelman.
Toimimme lomakkeen ohjeiden mukaisesti, ja sen täyttäminen sujui melko vaivattomasti. Tulostettaessa lomakkeesta syntyi useita hieman erilaisia kopioita, joista Ensimmäiset kolme lomakeversiota edellyttivät Verohallinnon allekirjoitusta. Lähetimme nämä lomakkeet ensin postitse Suomen verohallintoon allekirjoitettaviksi, minkä jälkeen kaksi allekirjoitettua lomaketta toimitimme Sveitsin verohallinnolle Berniin. Mukaan liitimme asuinpaikkatodistukset eri verovuosilta sekä Nordean nettipankista tulostetut todisteet osingoista ja niistä pidetyistä veroista.
Päätös veronpalautuksesta tuli muutamassa viikossa, ja rahat siirtyivät tilille pian sen jälkeen. Käytimme Wisen valuuttatilejä frangien vastaanottamiseen.
Saksa - BOP ja ELSTER
Saksan pääomatulojen verotus eroaa jossain määrin Suomen järjestelmästä, mutta maiden välinen verosopimus on laadittu ehkäisemään kaksinkertaista verotusta. Saksassa osingoista pidätetään yleensä 25 % lähdeveroa. Verosopimuksen mukaisesti Saksa voi kuitenkin verottaa Suomessa asuvan henkilön osinkotuloja enintään 15 %:n verran, joten ylimenevän osan palautusta on mahdollista hakea takaisin Saksan veroviranomaisilta.
Palautuksen hakemiseksi rekisteröidyimme ensin BOP-portaaliin (Bescheinigungsportal), joka on Saksan verohallinnon sähköinen järjestelmä. Rekisteröitymisen yhteydessä saimme Saksasta postitse vahvistuskirjeen osoitteen todentamista varten.
Vasta kirjeen saavuttua pystyimme jatkamaan rekisteröitymisprosessia, ja seuraavaksi loimme tunnuksen myös Saksan ELSTER-portaaliin, joka on verohallinnon laajempi sähköinen veroasiointijärjestelmä. ELSTER-tunnuksen luominen edellytti toisen postitse lähetetyn vahvistuskoodin vastaanottamista.
Useiden viikkojen ja kahden postitse saadun kirjeen jälkeen saimme lopulta käyttöömme toimivan ELSTER-tunnuksen, jonka avulla pystyimme jättämään hakemuksen lähdeverojen palautuksesta.
Vaikka ELSTER-järjestelmä oli toimiva, se ei ollut yhtä helppokäyttöinen, se ei ollut yhtä helppokäyttöinen kuin Suomen OmaVero. Hakulomake kyseli paljon yksityiskohtaista tietoa, mikä teki täyttämisestä työlästä. Suoritimme hakemuksen täytön loppuun ja liitimme mukaan PDF-muotoiset todisteet osingoista sekä asuinpaikkatodistukset. Lähetimme hakemuksen, mutta emme ole vielä saaneet vastausta.
Ruotsi - Form 3740
Ruotsin pääomatulojen verotus eroaa Suomen järjestelmästä, mutta maiden välinen verosopimus auttaa ehkäisemään kaksinkertaista verotusta. Ruotsi pidättää osingoista tyypillisesti 30 % lähdeveron. Verosopimuksen mukaan Ruotsi saa kuitenkin periä enintään 15 % lähdeveroa suomalaiselta sijoittajalta, joten ylimenevän osuuden voi hakea takaisin Ruotsin veroviranomaisilta erillisellä hakemuksella.
Haimme Ruotsista veronpalautusta PDF-lomakkeella 3740, jonka latasimme Ruotsin veroviranomaisten verkkosivuilta. Ensimmäinen haaste oli lomakkeen avaaminen: Adobe Reader täytyi päivittää, jotta lomake toimi oikein. Päivityksen jälkeen pystyimme avaamaan ja täyttämään lomakkeen tietokoneella.
Aiempiin hakemuksiin verrattuna Ruotsin lomake oli yllättävän yksinkertainen, ja sen täyttäminen sujui nopeasti, koska ylimääräisiä tietoja ei kysytty. Tulostimme lomakkeet ja lähetimme ne postitse Ruotsin Solnaan. Liitimme mukaan asuinpaikkatodistukset sekä Nordean laatimat laskelmat osingoista. Toistaiseksi emme ole saaneet päätöstä tai pyyntöä lisätiedoista.
Norja - RF-1534
Norjan pääomatulojen verotus poikkeaa Suomen järjestelmästä, mutta Suomen ja Norjan välinen verosopimus ehkäisee kaksinkertaisen verotuksen. Norjassa osingoista peritään tyypillisesti 25 % lähdevero. Verosopimuksen mukaan Norja voi kuitenkin verottaa Suomessa asuvan henkilön norjalaisista osakkeista saamaa osinkoa enintään 15 %:n verran. Tämän vuoksi ylimenevän osuuden palautusta voi hakea Norjan veroviranomaisilta.
Norjan veronpalautuksen hakeminen sujui varsin sujuvasti Altinn -sähköisen järjestelmän kautta. Suurin haaste oli jälleen löytää oikea sivu prosessin aloittamiseksi.
Suosittelemme aloittamaan prosessin Norjan veroviranomaisten osinkoveron palautussivulta, josta ohjeiden mukaisesti voi helposti siirtyä Altinn-järjestelmään. Altinniin voi luoda tunnuksen myös ilman norjalaista henkilötunnusta.
Vaikka lomake oli sähköinen, sen täyttäminen ei sujunut täysin ongelmitta. Palvelu ei ollut yhtä sujuva kuin OmaVero, mutta automaattinen virheentarkistus auttoi löytämään selkeimmät virheet.. Lomakkeen monimutkaisuuden vuoksi emme ole täysin varmoja, täytimmekö sen oikein, mutta lähetimme sen silti eteenpäin luottaen, että se käsitellään tai että mahdollisista lisäselvityksistä pyydetään sähköpostitse.
Tanska - eForm
Tanskan osinkoverotus eroaa osin Suomen järjestelmästä, mutta myös Suomen ja Tanskan välinen verosopimus estää kaksinkertaisen verotuksen. Tanskassa osingoista pidätetään yleensä 27 %:n lähdevero. Verosopimuksen nojalla Tanska voi verottaa Suomessa asuvan henkilön osinkotuloja enintään 15 %:n verran. Ylimenevän osuuden, eli 12 %, voi hakea takaisin Tanskan veroviranomaisilta erillisellä palautushakemuksella.
Löysimme nopeasti tietoa Tanskan veroviranomaisten sivuilta lähdeveron palautuksesta, mutta palautuslomakkeeseen johtava linkki oli rikki. Pienen etsinnän jälkeen löysimme myös toimivan ohjesivun lähdeveron palautushakemuksiin. Iloiseksi yllätykseksi palautusta pystyi hakemaan sähköisellä lomakkeella ilman tunnistautumista.
Lomake oli selkeä ja käyttäjäystävällinen, joten sen täyttäminen sujui nopeasti. Liitimme mukaan tarvittavat liitteet PDF-muodossa. Ainoana puutteena oli, ettei lähetyksestä tullut vahvistusviestiä tai kuittausta. Päätöstä asiasta emme ole vielä saaneet.
Kanada - NR7-R
Kanadan osinkotulojen verotus poikkeaa jonkin verran Suomen mallista, mutta maiden välinen verosopimus vähentää kaksinkertaisen verotuksen riskiä. Kanadassa osingoista peritään tavallisesti 25 %:n lähdevero. Verosopimuksen mukaan Kanadalla on kuitenkin oikeus periä Suomessa asuvan osingonsaajan tuloista enintään 15 %. Ylimääräinen 10 % on siten mahdollista hakea takaisin Kanadan verohallinnolta erillisen hakumenettelyn kautta.
Kanadastakin haimme ylimääräisen lähdeveron hyvitystä, mikä vaati jonkin verran työtä. Jokaisesta yksittäisestä lähdeverosta, josta halusimme hyvityksen, piti täyttää oma PDF-lomake. Nämä lomakkeet sekä asuinpaikkatodistukset tuli lähettää paperiversioina Kanadaan. Dokumentteja kertyi runsaasti, mikä kasvatti postikuluja. Lisäksi liitimme mukaan erillisen lomakkeen maksutietojen ilmoittamista varten, johon merkitsimme Wise-tilimme tiedot.
Yllätykseksemme saimme noin kuukauden kuluttua Kanadan veroviranomaisilta kirjeen, jossa kerrottiin, että lomakkeista puuttuivat allekirjoitukset kohdista, joissa osingon maksajan tai välittäjän olisi pitänyt vahvistaa tietojen oikeellisuus. Käytännössä allekirjoituksen saaminen ulkomaiselta yhtiöltä osoittautui lähes mahdottomaksi, eikä myöskään Nordea suostunut allekirjoittamaan lomakkeita. Lähetimme asiakirjat takaisin Kanadaan ilman vaadittuja allekirjoituksia, mutta liitimme mukaan Nordean osinkoyhteenvedon sekä saatekirjeen, jossa pyysimme hakemuksen käsittelyä liitteiden perusteella. Lopullista päätöstä emme ole vielä saaneet.
Haasteet ulkomaisten osinkoverojen palautuksessa – vinkki onnistumiseen
Liian suurina ulkomailla perityt osinkojen lähdeverot on vaikea saada takaisin. Useimpien maiden palautusprosessit ovat monimutkaisia, ja joidenkin maiden kohdalla ne ovat erityisen haastavia. Lisäksi käsittelyajat venyvät usein pitkiksi.
Lomakkeissa käytetään monia erilaisia termejä samoista asioista, joten oikean vastauksen löytäminen voi olla haastavaa. Joissakin maissa vaaditaan allekirjoituksia pankilta, osinkojen maksajalta ja myös Suomen verohallinnolta. Allekirjoitusten saaminen on yllättävän hankalaa.
Edistyneimmissä maissa käytetään sähköisiä järjestelmiä, jotka tehostavat viestintää ja lisätietojen pyytämistä. Toisaalta jotkin maat ovat vielä hyvin vanhanaikaisia, ja Kanada on tästä hyvä esimerkki. Kanadan verovirasto käy vieläkin perinteistä kirjeenvaihtoa Atlantin yli, mikä hidastaa prosessia huomattavasti. On todennäköistä, että veronpalautusten hakemisesta on tehty tarkoituksella hankalaa, jotta palautuksia haettaisiin mahdollisimman vähän.
Meillä on vinkki onnistumiseen: ole kärsivällinen!
Kannattaako lähdeveron palautuksia periä?
Ei kannata, jos arvostat aikaasi. Piensijoittajalle hakuprosessiin tutustuminen ja sen toteuttaminen vie useita tunteja, eikä palautusten suuruus yleensä ole merkittävä. Toimistokulut, postimerkit ja dokumenttien tulostaminen aiheuttavat lisäkustannuksia, eikä hakemusten hyväksymisestä ole aina takeita. Lisäksi ongelmatilanteiden selvittäminen on työlästä.
Ammattimaisemmille sijoittajille paperityö tulee niin työlääksi, ettei sitä kannata hoitaa itse. Ulkoistaminen puolestaan on niin kallista, ettei se ole taloudellisesti järkevää. Tämän vuoksi verojen takaisin hakeminen ei monesti ole edes kannattavaa.
Olisi hienoa, jos valtiot automatisoisivat veroprosessit keskenään. Vaihtoehtoisesti olisi erinomaista, jos osakevälittäjät hoitaisivat veronpalautushakemukset asiakkaidensa puolesta ja pitäisivät yhteyttä lähdevaltioihin varmistaakseen, ettei veroja peritä verosopimusten sallimaa määrää enempää.
Aloitussivuja ulkomaisen lähdeveron takaisinperintään
Listaamme linkit, mikäli suunnittelet takaisinperintähakemuksen jättämistä johonkin aiemmin mainituista maista. Tarvitset välittäjältäsi todistukset osingoista sekä asuinpaikkatodistukset.
- Sveitsi: Forms for the refund of Anticipatory Tax
- Saksa: Electronic data submission (BOP)
- Ruotsi: Swedish withholding tax on dividends
- Norja: Application for refund of withholding tax
- Tanska: Claiming refund of Danish dividend tax
- Kanada: NR7-R Application for Refund Part XIII Tax Withheld
Loppusanat
Ulkomaisten osinkojen ja korkotulojen verotus johtaa helposti kaksinkertaiseen verotukseen, mutta huolellisella dokumentoinnilla ja hyvin täytetyillä palautushakemuksilla ylimääräiset verot voi useimmiten saada takaisin. Verosopimukset tarjoavat tähän perustan, mutta käytännön toteutus vaatii aikaa ja vaivannäköä.
Kokemuksemme osoittivat, että eri mailla on erilaisia prosesseja. Asuinpaikkatodistusten hankinta Suomesta sujui vielä melko helposti, mutta varsinaiset palautusprosessit vaativat paljon työtä ja kärsivällisyyttä.
Vaikka hakemusten laatiminen oli työlästä, prosessi opetti paljon kansainvälisestä verotuksesta ja tuotti myös tuloksia. Kannustamme muitakin sijoittajia tarttumaan aiheeseen. Huolellisuus palkitaan, ja veronpalautukset voivat lopulta olla vaivan arvoisia.